It's not gambling if you know you're going to win [KUOLLUT]

//Sovittu peli Ramsun kanssa, että Remyn kanssa tänne näin :DDD//

Tiistai 2. heinäkuuta 1966 – Los Angeles

Lucian 'Thane' Hayne

Miten hän olikaan joutunut tähän tilanteeseen? Tummiin pukeutunut nuorukainen ei voinut olla pohtimatta tätä, mutta aina se vastaus oli se yksi ja sama. Hän oli vahtimassa tuota yhtä vaaleahiuksista naisen alku, joka puolestaan oli hyvin stressaantunut. Kyseinen nainen istuikin tuossa tiskin ääressä juoden aika kiivaaseen tahtiin juomaansa, joka taisi olla aika paljonkin vettä vahvempaa. Ravenia täysi ärsyttää kuinka ne uudet tulokkaat saivat kaiken huomion. Poikaa itseään ei ollenkaan haitannut se, koska hän viihtyi enemmän kaikkien huomion ulkopuolella. Nainen oli ihmismuodossaan ja tuolla oli siistit vaatteet päällään. Aikaisemmin Raven oli päättänyt raahata nuoremman mukaansa ja sanonut heidän pitävänsä hauskaa yhdessä. Thane kyllä ihmetteli sitä mitä toisen mielessä oikein liikkui silloin, koska hän ei pitänyt 'hauskaa'. Ainakaan ei samallalailla kuin Raven sen teki. Tai no tämäkin näytti aika epätoivoiselta yritykseltä, koska naisella ei näyttänyt olevan hauskaa. Tuon ilme ei ainakaan näyttänyt sen merkkejä ja muutenkin toisen olemus huokui jotain aivan muuta.

Puheensorina kantautui pojan korviin joka suunnasta ja pojan tarkkakatse kävi kaikissa ja jokaisella pikaisella vilkaisulla hän näki enemmän kuin tavallinen ihminen näki samaisella vilkaisulla. Hän pystyi kertomaan niistä kaikista pienistä yksityiskohdista, joita muut eivät mahdollisesti nähneet vaikka kuinka tarkkaan katsoivat. Eihän se ollut sen ihmeellisempää, että kuka vain siihen pystyi kunhan vain osasi etsiä niitä yksityiskohtia, jotka kertoivat toisesta vaikka mitä. Kumminkaan niihin hän ei kiinnittänyt niin paljoa huomiota. Tylsistyneenä vain katseli ympärilleen mukamas etsien jotain mielenkiintoista, mutta tällaisesta paikasta ei varmasti löytynyt mitään sellaista. Ehkä muiden mielestä kyllä, mutta Thane ei löytänyt sieltä mitään mielenkiintoista. Humalaisia ihmisiä, puheensorinaa, naurun pyrähdyksiä, askeleita, tupakan savu leijuu ilmassa. Jos pojalla olisi ollut valinnan varaa, niin hän olisi häipynyt täältä paikasta todella nopeasti. Ravenia ei kumminkaan voinut jättää yksin. Muutenkin hän vahti ettei nainen keksisi tehdä mitään typerää siellä.

Hän kuuli Ravenin mutisevan jotain siitä, ettei siellä ollutkaan hauskaa. Poika pyöräytti silmiään miettien sitä, että miten tällaisessa paikassa voisi edes olla hauskaa. Tällasessa paikallisessa pubissa ensinäkin leijui aikamoinen löyhkä ja hän huomasi kuinka jotkut miehet käyttäytyivät sikamaisesti siellä. Vilkaisi harmaansinisillä silmillään naista, joka hyvin tynpääntyneen näköisenä kyynerpäällään nojasin tiskiä vasten ja laski päänsä kättään vasten.
”Kaikkien huomio on ollut niissä kahdessa tulokkaassa koko ajan. Tämä on todella ärsyttävää”, nainen selitti pienessä hiprakassa samalla kun tylsistyneenä tuijotti tyhjää lasiaan. Pian tyttö suoristautui istumaan kunnolla ja siirsi katseensa tummahiuksiseen poikaan, jonka piti pitää hauskaa hänen kanssaan. Eipä tässä mitään hauskaa ollut, kun poikaa seistä tapitti hänen vierellään.
”Ja sinä et lohduta yhtään, vaan seisot siinä hiljaa”, Raven valitti samalla kun siirsi katseensa poikaan, joka katsoi hiljaisena tuota. Kaksikon yllä jatkui pitkä hiljaisuus. Raven odotti Thanen sanovan jotain, mutta poika pysyi hiljaa, koska hän ei nähnyt mitään tarvetta sanoa mitään. Turhautuneena vaaleahiuksinen nainen puhalsi ja käänsi katseensa muualle ja tuon mielenkiinto kiinnittyi johonkin. Thane kurtisti pienesti kulmiaan ja siirsi katseensa samaan suuntaan ja pian sai vastauksen mihin toisen huomio oli kiinnittynyt. Ennen kuin tuo ehti sanoa mitään Ravenille, tuo jo ehti nousta tiskin ääreltä ja lähti reippaasti astelemaan erästä pokeri pöytää itsevarma virne huulillaan. Nuorempi poika puolestaan katsoi naista. Erik tulisi niin tappamaan heidät, koska Raven tulisi niin häviämään kaikki rahat. Hiljaisena poika asteli toisen perään selvästi tympääntyneenä, mutta tuon katse pysyi ilmeettömänä ja pitäisi ensi kerralla huolen, ettei päästäisi Ravenia lähtemään tällaiseen paikkaan, etenkin silloin kun hän olisi ainoa vaihtoehto tuon seuraksi. Thane kumminkin pitäisi huolta tuosta tytöstä ja jäi vähän matkan päähän seisomaan ja piti silmällä kaikkia, jotka istuivat pöydän ääressä, jonka luokse Raven oli mennyt. Tuo tulisi niin häviämään kaikki rahansa, sen poika tiesi liian hyvin, koska tuollaisissa peleissä huijattiin todella helposti. Hän voisi antaa naisen kokeilla onneaan hetken aikaa ja sitten hakea toisen pois sieltä ennen kuin tuo ehtisi pelata kaikki rahansa. Pahimmassa tapauksessa tuo pyytäisi häneltä lisää ja siihen poika ei todellakaan suostuisi.

// Ite asiassa... nyt ku ajattelen niin päivämäärä sopii oikeen hyvin, saan sidottua nää pelit toisiinsa aika kivasti laitan yksäriä, luetko sen? //

Remy oli aloittanut iltansa aikaisin ja yllättävää kyllä toistaiseksi säilynyt juomatta yhtäkään drinkkiä. Hänen päänsä meni alkoholista herkästi sekaisin ja yleensä hän huomaamattaan tuli pelatessaan ottneeksi tarpeeksi saadakseen päänsä sekaisin.
Toistaiseksi hän oli kuitenkin selvinpäin ja voittoputki päällä. Rahaa oli kertynyt jo reippaasti ja hän oli juuri aloittamassa uutta kättä voitettuaan edellisen, kun nuori nainen istuutui pöydän ääreen.
Virnistäen hän nyökäytti tytölle päätään, antaen tämän laittaa ensimmäiset panokset. Hän asetti itse omansa muutaman muun mitättömämmän typeryksen asettaessa pöytään omansa.
Remy jakoi tottuneesti kortit ja silmäili tyttöä niin tehdessään. Hän ei muistanut nähneensä tätä aiemmin, mutta toivotti aina tervetulleiksi uudet idiootit, jotka pistäisivät likoon kaikki säästönsä vain koettaakseen pyyhkiä omahyväisen virnistyksen hänen huuliltaan.
"Asetatko, korotatko vai kippaatko?" Remy kysyi virnistäen. Hän tiesi omaavansa pöydän parhaimmat kortit ja hän tiesi myös, mitkä kortit pian asettaisi pöydälle kuvapuoli alaspäin. Tässä ei ollut yhtäkään pientä valkoista valhetta, koko peli oli yhtä helvetin ovelaa valhetta, josta hän yllättävän harvoin jäi kiinni. Harvoin, kun otti huomioon kuinka usein hän pelasi, lähestulkoon joka päivä. Itse asiassa, ketä hän luuli huijaavansa; joka päivä.

// sori, tuli vähä lyhyt x) //

Lucian 'Thane' Hayne

Harmaansinisen väriset silmät pysyivät vaaleahiuksisessa naisessa, joka tyytyväisenä asetti panoksensa ensimmäisenä. Katse siirtyi muihin pelaajiin, jotka näyttivät olevan vanhempia miehiä kaikki. Yksi heistä kumminkin näytti olevan nuorempi ja näki kuinka virnisteli siinä. Thane katsoi epäilevästi kaikkia miehiä, joiden seuraan Raven oli hetki sitten mennyt ja poika asteli hivenen lähemmäs pitäen katseensa pöydässä, johon aseteltiin kortteja jo. Tummahiuksinen miehenalku seisoi kauempana, mutta pojan katse pysyi miesten käsissä ja korteissa etsien merkkejä siitä, että joku huijaisi.

Ravenin huulille nousi hänenlainen virne katsoessaan edessään istuvaa miestä, joka esitti kysymyksen virnistäen hänelle. Hän ei ole kauheasti pelannut tällaista peliä, mutta kyllä hän jotenkin osasi pelata. Niinhän sitä voi aina kuvitella, mutta todellisuus oli aivan jotain toista. Etenkin kun nainen ei osannut varautua siihen seikkaan, että tässä pelissä voi valehdella koko ajan. Ei nainen niin naiivi ollut, että olisi uskonut ettei kukaan huijaisi siinä. Ei vain tiennyt milloin siinä huijattaisiin häntä todella pahasti. Eikä siinä vaiheessa mitään sellaisia mietitty. Vain halusi tehdä jotain jännittävää ja tämä todella oli jännittävää.
”Korotan”, nainen sanoi hymyillen kultaisesti samalla kun asetti lisää rahaa pöytään pitäen katseensa miehessä.

//Ei tätäkään ole pituudella pilattu ja sori kesto vastaamisessa XDDD ohkfjdhgiueghg, en sitten tiedä mitään tän pokerin (vai ikinä olikaan :''DDD) pelaamisesta, että.. Olen yrittänyt lukea sen säännöistä netistä, mutta elä sitten ihmettele jos mokailen välillä sen kanssa X''DDDDDD//

Virne Remyn huulilla ei haihtunut naisen vastatessa korottavansa. Itsevarmaa kenties, mutta tämä ei tuntenut häntä - osasiko lie edes pelata. Muutama pelaaja heidän välistään jo vetäytyi, mutta osa jäi mukaan, toivoen saavansa enemmän takaisin kuin mitä olivat laskeneet pöydälle. Remy oli tottunut näkemään itsevarmoja ilmeitä pelaajien kasvoilla, mutta hän tiesi kokemuksesta myös sen, mitä noiden kasvoilla vallitsevien ilmeiden alla tapahtui. Yhden nuoremman miehen itsevarmuus rakoili jo, tämä vetäytyisi varmasti seuraavalla kierroksella.
Naisen silkan uskaliaisuuden palkitakseen, Gambit ei jatkanut korotuskierrosta vaan muiden lisättyä pöytään saman summan, asetti kyseisen määrän itsekin, ja laski pöydälle oikein päin ensimmäisen kortin. Seuraava, hermostuksissaan jo käyvä pelaaja vetäytyi kuten hän oli odottanutkin, seuraava korotti parilla kympillä, mikä oli tämän osalta virhe, mutta toisaalta vain lisäisi pottia, jonka Gambit vannoi lopuksi voittavansa.
Tuli jälleen naisen vuoro kaivella kuvettaan, jos tämä päättäisi jatkaa, siinä missä Gambit etsi jo tarvittavaa rahamäärää taskustaan, jonne oli sullonut vain hetkeä aiemmin voittamansa setelit.
Virne ei häipynyt hetkeksikään huuliltaan. Miksi olisikaan, hän kun oli taatusti pöydän kokenein pelaaja ja täysin omassa ympäristössään pöydän ääressä hämyisessä kapakassa, kulahtaneet pelikortit kädessään.

// En mäkään paljoo siitä tiiä, mut jotain sentäs xD Kuitenki, pointtina on tietysti saada paras käsi itellä ja pöydällä olevista korteista, silläki tiedolla melkeen jo pärjää xD //

Lucian "Thane" Hayne

Kukaan ei kiinnittänyt huomiota mustahiuksiseen nuorukaiseen, joka seurasi etäältä pokeripeliä, jossa Raven oli mukana. Hän näki kaiken ja välillä saattoi vaihtaa paikkaa nähdäkseen eri kuvakulmasta. Poika itse ei ole ikinä pitänyt yhtään uhkapeleistä, mutta hän kyllä tiesi niistä jotain. Katse kävi jokaisen pelaajan kasvoilla ja oli valmis menemään väliin, jos jotain sattuisi siellä tapahtumaan.

Raven katsoi korttejaan ja vilkaisi sitten mitä muut pelaajat tekivät ja hänen itsevarmuutensa ei kadonnut minnekään. Eräs nuori mies päätti vetäytyä kierrokselta, mutta Raven ei perääntynyt. Ehkä hän haki jonkinlaista jännitystä tästä ja tuo potti alkoi olla aikamoinen, että olisihan mukava voittaa sellainen summa. Katse siirtyi mieheen, joka korotti parilla kympillä. Sitten tuli taas Ravenin vuoro ja kaivaessaan rahaa, hän sai huomata ettei hänellä ollut enää melkein yhtään. Naisen silmissä välähti, vaikka mystinen hymy ei kadonnut hänen kauniilta kasvoiltaan minnekään. Mielessään kirosi sitä, kuinka kaiken hauskan piti loppua ennen kuin hän ehti pitää kunnolla hauskaa. Kohta nainen muisti lentolipun, jonka Erik oli antanut hänelle aikaisemmin. Erik kylläkin tappaisi hänet, jos hukuttaisi sen, mutta.. Houkutus oli aivan liian suuri Ravenille, joka loi silmäyksen pelaajiin ja laski lentolipun potin päälle. Kyllä hän voittaisi sen takaisin itselleen.

Thane kurtisti kulmiaan nähdessään Ravenin iskevän pöytään lentolipun ja syvä huokaus karkasi nuorukaisen huulilta. Hänen oli parempi mennä väliin nyt, koska tästä ei voinut seurata hyvää. Jotenkin hänestä oli tullut lapsenlikka ja Thane lähti astelemaan kohti pokeripöytää pitäen katseensa muissa pelaajissa. Hän seurasi tilannetta samalla kun asteli kohti pöytää hitaasti ja rauhallisin askelin.

//Haha X''D//

// No niin, jos taas sais vastauksen aikaseks //

Remy yllättyi naisen asettaessa pöydälle lentolipun. Hänellä ei ollut mitään rahasta poikkeavia panoksia vastaan, mutta lentolipulla hän ei tekisi mitään. Tai itse asiassa, voisihan hän tarpeen vaatiessa myydä sen. Ei hän itse ainakaan ollut kiinnostunut lentolipuista, vaikka niin... Miksipä hän ei olisi voinut vaihtaa maisemia jos sellaiseen tilaisuus tarjoutui.
Naisen itsevarmuus oli suorastaan ihailtavaa, mutta voittaakseen Remyn täytyisi valitettavasti pyyyhkiä tuo virne naisen huulilta, riisua tämä itsevarmuudestaan.

Remy osoitti hyväksyvänsä panoksen asettamalla omankin korotuksensa ja kun kukaan ei - ihme kyllä - nostanut metakkaa lipusta ja sen käyttämisestä rahan sijasta, mies saattoi asettaa pöydälle seuraavat kortit kuvapuoli ylöspäin.
Jälleen alkoi korotuskierros, mutta kukaan ei enää vaikuttanut halukkaalta korottamaan, mikä kertoi Remyn kokemuksen perusteella siitä, että näiden kortit olivat huonoja. Hän jäi kuitenkin vielä odottamaan naista, josko tämä päättäisi korottaa, kätensä kuitenkin valmiiksi pakalle vieden. Vielä kaksi korttia kuvapuoli ylöspäin pöydälle ja voittaja ratkeaisi sen myötä.

Remyn huomio ei vielä kiinnittynyt pöytää lähestyvään nuorukaiseen. Hän oli liian keskittynyt itse peliin ja sen lähestyvään päätökseen, jotta olisi ehtinyt keskittymään ympäristöönsä, vaikka hän normaalisti koettikin olla valppaana - ja hän oli vieläpä yhä selvinpäin.