Vera Nova Hyland / Chameleon

Nimi: Vera Nova Hyland / Chameleon
Ikä ja syntymäpäivä: 25, 21.7.1941
Sukupuoli: Nainen
Seksuaalinen suuntautuminen: Hetero
Siviilisääty: Sinkku
Asuu: X-Menien päämaja / Xavier’s school for gifted youngsters
Ryhmä: X-Men


Mutaatio ja sen heikkoudet:


Hän pystyy vaihtamaan väriään ympäristön mukaisesti ja piiloutumaan/sulautumaan ympäristöön mutaationsa avulla. Kameleonteille tyypillisesti hän on myös erittäin notkea ja taitava kiipeilemään. Hänen kielensä on hänen halutessaan samanlainen kuin kameleonteilla – hyvin pitkä ja vahva. Tavallisessa muodossaan hänen mutaationsa näkyy hänen silmistään, jotka ovat luonnottoman vihreät ja iiriksen kuvio on suomuinen. Mutaatiota peittääkseen hän on lapsuudessaan ja nuoruudessaan käyttänyt piilolinssejä, jotka normalisoivat hänen silmiensä värin.  Vera on lapsena ja nuorena hallinnut kykyään paremmin, mutta nykyään esimerkiksi säikähtäessä tai kovan paineen alla hän saattaa ottaa kykynsä käyttöön vahingossa. Kameleontti-kyky ei kuitenkaan millään tavalla suojaa kivuilta, iskuilta ja ruhjeilta, eikä hän niistä parannu kuin tavallisin keinoin. Hän ei myöskään osaa ottaa vastaan iskuja, vaan kykynsä opettamana mieluummin väistelee niitä.

Mitä mieltä mutanteista:

Hän on edelleen kovin epävarma siitä, pitäisikö hänen olla ylpeä itsestään ja mutanttiuudestaan vai peitellä sitä, sillä mutanttigeenin peittely on ollut osa hänen elämäänsä lapsuudesta saakka. Saattaa edelleen aamuisin pistää silmiinsä piilolinssit peittämään oikeita silmiään. Ei kuitenkaan ajattele näin muista mutanteista, ja kokeekin olevansa oikeassa paikassa Xavierin kartanossa asuessaan.

Your colors always change
You never act the same with me
Chameleon
It's like you disappeared
There's someone else right here with me
Chameleon



Perhesuhteet ja menneisyys:

Veran perheeseen kuuluvat hänen lisäkseen vain äiti ja isä. Hänen perheensä on keskiluokkaa, joten he ovat aina tulleet hyvin toimeen, mutta rahaa ei silti ole tuhlattu.

Veran vanhemmat ovat hänen lapsuudessaan antaneet tämän olla, mitä on, mutta kouluikäisenä, kun häntä koulukiusattiin epänormaalien silmiensä takia, hänen vanhempansa päätyivät geenin peittelyratkaisuun. Sen jälkeen vanhemmat ovat korostaneet, että Veran elämä on parempi, ja mukavampi, jos tämä peittää virheellisyytensä. Vera tietää, että hänen vanhempansa eivät tarkoita pahaa, eivätkä ajattele mutanteista mitään sen enempää, mutta silti vanhempien käytös on vaikuttanut Veran itsetuntoon jo pienestä saakka.

Veran silmät ovat aina olleet vihreät, syntymästä saakka, mutta muut kyvyt alkoivat ilmentyä vasta kouluikäisenä. Alusta asti hän on pystynyt hallitsemaan kykyjään hyvin ja alakoulussa hänellä olikin tapana paeta kiusaajiaan juoksemalla nurkan taakse ja käyttämällä kykyään katoamalla näkyvistä.
Vielä nuoruutensa hän vietti ihmisten joukossa tapaamatta toisia mutantteja, tai ainakaan tietämättä heidän olemassaolostaan. Parikymppisenä Kuuban kriisin aikoihin Veran kyky alkoi temppuilla ja hän saattoi kadulla kävellessään sulautua ympäristöönsä, mikä herätti ihmisissä kauhistusta, ja Verassa pelkoa. Tämän muutoksen oli huomannut myös toinen mutantti, joka otti häneen yhteyttä. Tämän mutantin kanssa Vera ystävystyi ja sai myöhemmin kuulla X-Meneistä ja Xavierin koulusta, jonne hän nyt on muuttanut.

When the lights fade out
And the people go
I get to see a secret side of you no one has seen before
When we're all alone




Luonne:

Vera saattaa vaikuttaa siltä, että tietää, mitä haluaa elämältään, ja osaa määrätä sen suunnan, mutta todellisuudessa mutantti-geenin ja hänen vanhempiensa aiheuttaman heikon itsetunnon vuoksi varman ja itsenäisen kuoren sisältä saattaa löytää epävarman ja itseään etsivän nuoren naisen. Hän on kuitenkin elämänhaluinen ja sosiaalinen, ja vaikka pitää rauhallisista kävelyistä ja hiljaisista hetkistä, hakeutuu hän silti aina muiden, varsinkin mutanttien, seuraan. Vera ei halua olla huomion keskipiste, mikä sekin johtuu hänen menneisyydestään, mutta rakastaa yhdessäoloa ja hauskanpitoa, ja on aina valmis pieneen tai suurempaan hullutteluun. Vera ei pelkää fyysistä vahingoittumista yhtä paljon kuin henkistä, vaikka sitä ei kenellekään näyttäisikään. Siksi toiselle henkilölle avautuminen ja toiseen luottaminen on Veralle vaikeaa, ja hän saattaa vaikuttaa ilkeältäkin, vaikka sitä ei toivo olevansa. Silti hän toivoo löytävänsä jonkun tai jotkut, joiden käsiin voi joskus uskaltaa luottaa oman elämänsä.

Suuttuessaan Vera voi vain kääntyä pois ja paeta tilanteesta, jossa ei halua olla. Jos aihe kuitenkin on hänelle tärkeä, hän voi näyttää kyntensä ja vihastua kunnolla. Tällaisissakin purkauksissa hänen mutaationsa saattaa temppuilla ja toimia arvaamattomasti, mutta silloin Veraa ei suoraan sanottuna kiinnosta, jos hän haluaa vihansa kohteen ymmärtävän myös hänen kantansa. Hän osaa huutaa.

Vera on elämänläheinen ulkoilmaihminen, joka nauttii kaikesta, extremestäkin, mitä ulkona voi tehdä. Hän ei mielellään istuskele paikoillaan sisällä. Mutaationsa avulla hän on erittäin hyvä kiipeilijä, ja siksi hänet voikin joskus löytää lähimetsän kallioilta kiipeilemästä - ilman valjaita tai köysiä. Hän kyllä tietää, että jos hän tippuu, eikä saa enää otetta mistään, se tulee sattumaan, mutta Vera antaa adrenaliinin viedä mukanaan, eikä jaksa ajatella tällaista. Adrenaliini saa hänet tekemään myös nopeita valintoja, jotka eivät aina ole kovin hyviä.

Kaikesta tästä huolimatta Vera on kuitenkin usein myös iloinen, ja tällöin hän ei voi pidätellä hymyään. Hän on iloinen esimerkiksi jo pelkästään siitä, että pääsee elämään jännittävää elämää toisten mutanttien kanssa, oli se sitten sopuisaa tai ei.



Ulkonäkö:

Vera on 172cm pitkä ja hänen hiuksensa ovat ruskeat ja hieman kihartuvat. Usein hän pitää niitä auki sen enempää niitä laittamatta, mutta jos tietää joutuvansa käyttämään kykyjään, hän sitoo ne nopeasti letille. Piilolinsseillä Veran silmät ovat yleensä tavanomaisen siniset tai sinivihreät, mutta ilman niitä ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Vera olisi mutantti, sillä kirkkaanvihreät suomukuvioiset silmät herättävät huomiota.

Jatkuvan liikkumisen ja kiipeilyn tuloksena Veran ruumiinrakenne on kevyesti lihaksikas ja timmi. Hän on kuitenkin erittäin notkea, mikä kuuluu osaksi mutanttigeeniä.

Vera pukeutuu yleensä tavallisiin farkkuihin ja yksinkertaisiin yläosiin. Hän ei käytä koruja, sillä ei pidä siitä tunteesta, kun ne koskettavat hänen ihoaan. Hän ei myöskään pidä mekoista tai hameista, mutta yrittää kyllä silti pukeutua naisellisesti ja siististi. Hän ei käytä paljoa meikkiä, sillä ei jaksa nähdä vaivaa aamuisin.

Nappulaa:

- kantaa aina mukanaan kuulokkeita, jotta tarvittaessa voi kuunnella musiikkia. Musiikki ja adrenaliini sopivat hyvin yhteen.
- Vera nauttii ulkoilmasta ja varsinkin meri-ilmastosta. Hän pitää kyllä kesästä, mutta viihtyy hyvin myös tuulisen viileällä rannikolla.
- Hänen vanhempiensa luokse hän pakon sanelemana jätti vanhan irlanninsusikoiransa, jota hänen on ikävä. Koiran kanssa lenkkeily oli yksi niistä, mitä hän vanhempiensa luona asuessaan rakasti.

Lyriikat: Ryan Beatty - Chameleon
Kuvissa: Maiara Walsh

Pelaaja: Aye, 24. Aloitin tekstipohjaisen roolipelaamisen n. vuonna 2006, jonka jälkeen olen pelannut välillä liiankin monissa foorumipohjaisissa roolipeleissä. Pidin kuitenkin pelitaukoa parisen vuotta, ja nyt olen päättänyt aloittaa tämän aiemmin hyvin tärkeän harrastuksen uudestaan. Pelaan myös roolipeleissä Pahkaropetus ja Survival Instict.

Otsikkokuva: Dan from freedigitalphotos.com

Pelinäyte:

Vera / X-Men-kartano

Vera istui autossa katsellen maisemia. Hän alkoi jo uupua, sillä matka oli kestänyt jo kuusi tuntia lyhyine pysähdyksineen. Hänen vieressään oli reppu, jonka hän oli pakannut mukaan tälle toivottavasti vielä pidempikestoiselle matkalleen. Takaluukussa odotti vielä toinen, valtava matkalaukku, purkamistaan perille päästyään. Hän vilkaisi kelloa ja samalla kuljettaja mainitsi, että pian he olisivat perillä. Auto kaarsi vasemmalta alkavalle pienelle metsätielle. Hetken sitä ajettuaan Vera näki portin. ’Xavier’s school for gifted youngsters’. Vera olisi jo halunnut astua autosta ulos, ja lähteä tutkimaan alueen ympäristöä, mutta hitaasti ja varmasti auto siirtyi kartanorakennuksen etupihalle ja sitten pysähtyi. Kuljettaja kääntyi katsomaan taaksepäin.

”Odota täällä, minä käyn nopeasti sisällä. Älä lähde vaeltelemaan yksinäsi”, mies sanoi ja Vera nyökkäsi. Hän irrotti turvavyönsä miehen mentyä, ja nousi verryttelemään auton ulkopuolelle. Hän kääntyi ympäri ja näki, että mies oli nostanut hänen laukkunsa pois auton takaluukusta. Vera hymyili.

Aurinko paistoi lämpimästi ja Vera nosti kätensä silmiensä suojaksi, sillä vaikka aurinkolasit olisivat olleet helposti repussa saatavilla, Vera ei nyt malttanut niitä kaivaa. Hän käveli etupihalla kartanorakennuksen seinänviertä ja halusi jo nähdä, minkälaiset näkymät olisivat rakennuksen toisella puolella. Hän ei kuitenkaan lähtenyt sinne, vaan pysähtyi tarkkailemaan tietä, jota pitkin he olivat juuri saapuneet. ’Puita, ja metsää, nekin käyvät’, hän ajatteli ja käännähti katsomaan taakseen kuullessaan askeleita. Kuljettaja oli tuonut mukanaan muita, jotka ottivat Veran vastaan, ja joista yksi nappasi auton takaa laukun kantoonsa. Hänelle tuntemattomat ihmiset hymyilivät hänelle ja selittivät, että hän on tervetullut. Vera johdatettiin sisään kartanorakennukseen, ja hän sai huoneen rakennuksen toisesta kerroksesta. Seikkailu oli alkamassa.

Tervehdys uusi pelaaja! Olen niin hämmilläni tästä yhtäkkisestä ruuhkasta, kun uusia pelaajia vain satelee taivaalta. :D
Mutta ihanaa joka tapauksessa, että löysit tänne ja vielä halusit jopa liittyä mukaan meidän vielä toistaiseksi pienehköön porukkaan!

Hahmosi on mielenkiintoinen ja omasta mielestäni suloinen - tuo kyky on mahtava ja niin kätevä.

Ainoa pikkujuttu, jonka joudun valitettavasti tyrmäämään, ovat nuo nippelitiedoissa mainitut kuulokkeet :'D Eletään kuitenkin pelissä sitä kultaista (tai vähemmän kultaista, riippuu keneltä kysyy) 60-lukua, joten moisia kapistuksia ei silloin vielä ole ollut, saatikka sitten kannettavia musiikkisoittimia.

Mutta muutoin hahmosi on todellakin hyväksytty! Tervetuloa mukaan ja saat siis rekisteröityä foorumille! :)

Voi ei, awkward, mikä lie ajatusvirhe tullut kuulokkeiden kanssa. :'>

Ei haittaa ollenkaan! Itsellään meinaa välillä olla myös hukassa, että mitähän vempeleitä sitä oikein on olemassa ja mitä ei. :D