Jonah Carr

POWER. Teleportaatio on kykynä hyvin yksinkertainen: paikasta toiseen siirtyminen pelkällä ajatuksenvoimalla. Käytännössä se ei ole sen kummempaa ja tulee Jonahilta nykyään lähes luonnostaan - keskittymistä se toki aina vaatii, eikä nuorukainen välttämättä kykene jokaisella kerralla siirtämään itseään aivan tarkalleen siihen pisteeseen kuin olisi halunnut. Toisaalta, kyvyn herkkyys vaihtelee mielentilasta riippuen, ja on Jonah toisinaan herännyt keskellä yötä merenrannalta tai lapsuudenkotinsa ulko-oven edestä levottomien unien tähden. Hereillä ollessaan hän kykenee hallitsemaan kykyään hyvin, eikä mitään kummempia rajoitteita ole, vaikka luonnollisesti keskittymistä kaivataan enemmän mitä pidempi matka on kyseessä. Hän ei pysty teleporttaamaan mitään suurta tai ylimääräistä oman kehonsa lisäksi: esimerkiksi toisen ihmisen mukana kuljettaminen ei vielä yksinkertaisesti onnistu, mutta pieni irtaimisto on mahdollista siirtää mukana.


PAST. Vaikka 1940 kesäkuun loppu olikin Englannissa aurinkoinen ja taivas sinisyyttä tulvillaan, ei samaa voinut enää sanoa heinäkuusta: neljäntenä päivänä syntyi pieni poikalapsi ensimmäiseksi ja ainokaiseksi - tai näin Jonah ainakin luuli -, jo kauan sitten avioituneelle parille, tuoden mukanaan sadepilvet ja ukkoskuurot. Andrew Carr, tunnettu bisnesmies, olisi halunnut antaa pojalleen jonkin oman sukunsa nimistä, mutta itsepäinen vaimonsa Olivia ei moista suonut. Niinpä lapsi kastettiin Jonahiksi, kyyhkyseksi ja toivonpilkahdukseksi. Ja sellaisena hän kai omalla tavallaan on yrittänyt pysyäkin - onnistuiko vai epäonnistuiko, sen jokainen päättäköön tahollaan itse.

Varhaislapsuutensa Jonah vietti hyvinkin turvatuissa oloissa, häntä hellittiin ja rakastettiin minkä ehdittiin ja kaikki ihon pienimmätkin pintahaavat peiteltiin pehmein suudelmin: tästä kaikesta kiitos Olivialle, joka jumaloi ainoata poikaansa. Alkutaivaleella Andrew ei puuttunut lapsen elämään muutoin kuin vahvana ja voimakkaana hahmona, joka sanoi aina viimeisen sanan ja pistäytyi kotona silloin kuin kiireiltään ehti. Kunnon suhteen isäänsä Jonah loi vasta paljon myöhemmin, teini-iän saavutettuaan, kun Andrew katsoi parhaaksi suoda jälkikasvulleen valistusta kaupankäynnin suhteen ja opettaa tämän talon tavoille. Ehkä tästä syystä äiti on aina ollut nuorukaiselle paljon vakaampi ja rakkaampi osapuoli: isää kohtaan hän tunsi alkuaikoina lähinnä jylhää kunnioitusta ja vakaata luottamusta, mutta nykyään välit ovat jäiset. Se toki myönnettäköön, että Andrew on aina ollut se, joka on pitänyt perheen talouden kunnossa ja seinät pystyssä, ja varjellut perhettään turhalta julkisuudelta, jota nämä varmasti olisivat saaneet osakseen rutkasti enemmän ilman Andrewin yksityisyydenarvostusta. Jonah ei suoranaisesti ole mikään julkisuudenhenkilö, vaikka hänen sukunimensä alla onkin pystyssä monia markkinointiyrityksiä ja erillisiä kiinteistöjä, sekä mittava määrä pääomaa.




Oman erikoisuutensa Jonah sai selville jo hyvin nuorena, noin kymmenvuotiaana, kun hän portaissa kompastuessaan jostakin kumman syystä ilmestyikin sydän pamppaillen niiden alapäähän seisomaan kaatumisen sijaan. Toki vierähti jokunen tovi ennen kuin lapsi kunnolla ymmärsi mistä oli kyse, ja vielä pidempi hetki että hän oppi käyttämään erikoisuuttaan hyväkseen muissakin kuin spontaaneissa tilanteissa tai vahingon kautta.

Vanhemmat eivät saaneet tietää tilanteen oikeaa laitaa ennen kuin vasta paljon myöhemmin, Jonahin ollessa jo reipas teini-ikäinen: poika oli joskus yrittänyt kertoa omituisuudestaan äidilleen, mutta nainen oli laittanut höpinät vain vilkkaan mielikuvituksen piikkiin. Kun asia sitten tuli kunnolla julki, Olivia otti sen täsmälleen niin hyvin vastaan kuin Jonah oli olettanutkin, mutta isästään hän ei voinut sanoa samaa. Andrew kun oli jyrkkä käytännönläheinen mies ja hänestä kaiken täytyi lähteä syvältä selkärangasta, raatamalla ja raskaalla työllä saatiin aikaan tuloksia ja niin edelleen, eikä hänen realismintäytteiseen maailmaansa yksinkertaisesti mahtunut yliluonnollisen kyvyn omaavaa teiniä. Mies ei luultavasti vieläkään ole toipunut järkytyksestään, sillä nykyään hän ei tahdo suostua edes puhumaan pojalleen ilman jotain kuolemanvakavaa syytä - ja tuntuu hän myös toisinaan unohtelevan, että jälkikasvua ylipäätään löytyy, jättäen Jonahin kokonaan ulos mielensisäisestä perhekuvastaan. Lähinnä tästä syystä Jonah muuttikin pois kotoa jo yhdeksäntoistavuotiaana äitinsä avustuksella: rahapulaa hänellä ei ole eikä varmasti tule olemaankaan, sillä vaikkei Andrew usein ilmaisekaan muulle maailmalle olevansa sukua moiselle luonnonoikulle, ei hän sentään ole sulkenut tätä taloudellisten hyötyjen ulkopuolelle - kiitos siitä kuuluu mitä luultavimmin Olivialle.

Juuri ennen muuttoaan pois kotoa Jonah sai selville, ettei ollutkaan perheen ainoa lapsi: tämäkin tapahtui vahingon kautta, kuten ilmeisesti kaikki hänen elämässään, nuorukaisen kuultua eräänä yönä vanhempiensa hiljaisen riidan ovenraosta ollessaan matkallaan hakemaan vettä. Jostain syystä tiedon sulattaminen ei ollut vaikeaa - perheestä oli aina tuntunut puuttuvan jotain, ja vanhempien välillä oli ollut paljon sanomatta jätettyä jännitettä niin kauan kun hän vain saattoi muistaa. Isoveli, ilmeisesti vain vuoden häntä vanhempi, oli annettu adoptioon merten ylitse, aina Yhdysvaltoihin saakka: miksi näin oli käynyt, sen keksimiseen ei mennyt kauaa - syy oli luultavasti sama, jonka vuoksi Andrew sulki hänetkin ulkopuolelle: mutaatio. Muutto Englannista Yhdysvaltoihin oli iso askel ja toi Jonahin lähemmäs veljeään ja kauemmas isästään, sallien nuorukaisen aloittaa täysin uuden luvun elämästään. Hän on etsinyt veljeään nyt jo monen vuoden ajan, mutta tuloksetta.





CHARACTER. Pääpiirteittäin Jonahista saa ensinäkemällä usein hyvin rauhallisen ja luontevan kuvan: hän on eräänlainen väliinputoaja, joka ei paistattele kuumimman valokeilan alla, muttei mielellään seisoskele pimeässäkään. Nuorukaisella on ilmiömäinen kyky saada ihmiset tuntemaan olonsa viihtyisäksi ja tervetulleeksi ja hän ojentaa mielellään auttavaa kättään kun huomaa jonkun sitä kaipaavan. Jo ensimmäisen tapaamisen jälkeen monet saattavat uskoa muodostaneensa juuri kestävän kaveri- ei, ehkä jopa ystävyyssuhteen, mutta karu totuus paljastuu seuraavan tapaamisen yhteydessä (jos sellaista edes koskaan tuleekaan): Jonah ei välttämättä muista henkilöä alkuunkaan, kutsuu tätä epähuomiossa väärällä nimellä tai suo huomionsa aivan jonnekin muualle. Jos onkin aikaisemman ajatellut tuntevansa tämän vihreäsilmän hyvin, saa nyt huomata, ettei oikeastaan tiedä miehestä yhtikäs mitään. Eräänlaiseksi lavakarismaksikin moista voisi kutsua, jos sille nyt välttämättä haluaa nimen antaa. Vaikka päällisin puolin Jonah onkin rento ja luonnollinen mitä sosiaalisiin suhteisiin tulee, menee hän täysin lukkoon tajutessaan jonkun haluavan muutakin kuin vain ystävyyttä tai ohikiitävää nautintoa, sillä nuorukainen kokee olevansa kaikkea muuta kuin valmis pysymään uskollisena. Osa hänestä ehkä haluaisikin moista, mutta pelko pettymyksen tuottamisesta pitää hänet alati varpaillaan.

Mielipiteitä Jonahista on varmasti yhtä paljon kuin on ihmisiä, jotka ovat hänet tavanneet, eikä mieheen yleensä suhtauduta kovin mustavalkoisesti joko rakastamalla tai vihaamalla: tunteiden kirjo on paljon rikkaampi. Yksi vankka totuus kuitenkin on se, että Jonah on erittäin mukavuudenhaluinen, ehkä juuristaan ja varallisuudestaan johtuen, eikä hän liikuttele raajojaan turhuuksien tähden. Hän on ajattelija, joka mielellään käy asiat läpi ennen kuin ryntää suoraan suden suuhun. Jos mies joskus sattuukin itsensä jostakin syystä soppaan hämmentävän, yrittää hän lähes poikkeuksetta kiemurrella itsensä irti mahdollisimman nopeasti: turha draama ei ole hänen alaansa, ei sitten alkuunkaan. Realistisen elämänasenteensa hän on luultavasti perinyt isältään, eikä pilvilinnoissa haahuilu tuo hänelle minkäänlaista tyydytystä, ei ainakaan samalla mitalla kuin jokin konkreettinen, käsin kosketeltava tai silmin nähtävä. Materialismi onkin yksi miehen suurimmista paheista tupakkaa unohtamatta. Huumorintajua Jonahilta löytyy roppakaupalla ja vaikka se on toisinaan hieman omalaatuista ja ehkä jopa ajoittain mustanpuhuvaa, huumorin puolesta hänen kanssaan samalle aaltopituudelle pääseminen on hyvin helppoa. Puhelahjoja Jonah on yleisestikin saanut kiitettävän määrän ja hän osaa kääntää keskustelun kuin keskustelun itselleen suotuisaksi nokkelien kommenttiensa ansiosta, tai kiertää epämieluisat kysymykset niin ettei kysyjä edes tajua jääneensä ilman vastausta. Mies osaa käyttää verbaliikkaa hyväkseen taivutellessaan muita tahtoonsa ja vaikka hän osaa olla toisinaan myös päällepäsmäri, ilmaisee mies asiansa silti sivistyneen hillitysti ja hellästi, eikä tästä syystä herätä niin paljon närää kanssaeläjissä.




Vaikkei ehkä uskoisi, Jonahilla on ärhäkästi tulta ottava temperamentti, joka leimahtaa hetkessä liekkimereksi. Vihastuessaan hän antaa tunteidensa ottaa kunnolla vallan ja saattaa käyttäytyä enemmän tai vähemmän aggressiivisesti, riippuen ärtymyksen kohteesta ja aiheesta. Riehuminen ja esineiden ja asioiden hajottaminen on kohtalaisen normaalia: tällaisen käytöksen voi kuitenkin laittaa pelottelun ja yleisen ärhäköinnin piikkiin, sillä nuorukainen kohdistaa raivonsa elottomiin asioihin elollisten sijaan. Tästä huolimatta Jonah ei ole mikään kuumapää, eikä hänen suututtamisensa ole kovin helppoa ja ehkä hyvä niin. Tunteikkaaksi hän heittäytyy vain harvoin ja aina pelkästään aiheesta: turha vetistely ei kuulu hänen persoonaansa, mutta tämä ei tarkoita miehen olevan täysin tunteeton. Kun Jonahin oppii tuntemaan paremmin, huomaa, että oikeastaan hän onkin enemmän romantikko kuin tiukka realisti vaikka ulkopuolisten silmiin ei sitä usein näytäkään.

Itsenäisyys on yksi Jonahin luonteen avainsanoja, mutta se ei silti tarkoita, etteikö hän kykenisi tiimityöskentelyyn tai nauttisi muiden seurasta - päinvastoin. Hänen mielipiteensä ja suvaitseva ajatusmaailmansa tulee parhaiten esille juuri muiden seurassa: sosiaalisuus on hänen persoonansa kantakivi, ja mies onkin kuin kotonaan ihmismassan keskellä. Hänet saattaa usein löytää istumasta kahviloista tai yökerhoista, ihan vain seuraamassa maailman menoa ja sosialisoimassa, jopa ihan ilman sen suurempaa motiivia. Jonah tarkkailee mielellään muita ympärillään olevia, laittaen merkille pieniä yksityiskohtia ja kehonliikkeitä, tapoja ja ajatuksia - sitä voisi kai nimittää jonkinlaiseksi harrastukseksi. Miehestä löytyy ajoittain myös pientä hurmurin vikaa: hän ei vältttämättä tee mitään tahallaan, mutta pilke silmäkulmassa sekä auttamattoman suloiset hymykuopat sulattavat sydämiä yllättävän hyvin.




LOOKS. Syötävän suloinen naapurin poika - juuri siltä Jonah monen silmään näyttää. Ikäisekseen hän on hyvin nuorekas, ehkä jopa hieman poikamainen ja vaikuttaa toisinaan olevan lähempänä kahta- kuin kolmeakymppiä. Atleettiseksi lihaskimpuksi miestä ei myöskään voi nimittää: jäntevyyttä löytyy silti sen verran, että kehtaa ilman paitaa surutta kävellä ympäriinsä. Jonah ei ujostele tai vierasta kehoaan, vaan on rohkeasti sinut itsensä kanssa - mukavuudenhaluinen luonne näkyy tässäkin, eikä hän laittaisi päälleen mitään ihan vain näyttääkseen hyvältä, sillä vaatteissa tulee viihtyä. Varreltaan Jonah on kohtalaisen pitkä, noin metrikahdeksankymmentä: pituudesta suurin osa näyttää vahvasti koostuvan pitkästä jalkaparista.

Ehkä kaunein piirre Jonahissa on hänen pehmeä hymynsä, jonka eri ulottuvuuksilla ei tunnu olevan rajaa. Se osaa olla samaan aikaan niin viaton kuin viettelevä, kutsuva ja kaino: miehen hymyillessä on muiden lähellä olijoiden hyvin vaikeaa olla hymyilemättä hänen kanssaan, niin mukaansa tempaava tämä komistus on. Hymyn seuraksi silmäkulmiin ilmestyy naururyppyjä, jotka tuovat kasvoihin vielä lisää pehmeyttä ja kun Jonah hymyilee tarpeeksi syvään, saattaa poskilta bongata hymykuopan jos toisenkin. Silmät ovat väriltään kauniin vihreät, mutta sekoittuvat toisinaan tummanruskeiden hiusten sävyyn ja muistuttavat enemmän vihreänruskeita, valaistuksesta riippuen. Hiusten pituus vaihtelee lyhyestä kesätukasta aina hieman pidempään, mutta koskaan suortuvat eivät pääse niin pitkiksi, että ne peittäisivät korvat kokonaan alleen. Jonah suosii kampauksia, joissa hän saa kasvatettua päälimmäisiä hiuksia hieman pidemmiksi ja muotoiltua ne ylemmäs, puolittaiseksi heitoksi - se saa hänen korkeat poskipäänsä ja vahvat leukaluunsa hyvin esille. Huulipariaan Jonah on tullut kokeilluksi monen monta kertaa ja jokaisella kerralla ne ovat osoittautuneet enemmän kuin valloittaviksi, sillä kukapa ei haluaisi omia huuliaan noille täyteläisille yksilöille painaa vain tunteakseen niiden pehmeyden.

Jonah pukeutuu kuin kuka tahansa ikäisensä vähääkään tyylitajua omaava nuori mies. Hänen vaatekaappinsa sisältää värejä laidasta laitaan, eikä miehellä ole mitään selkeää 'omaa tyyliä', hän laittaa päälleen sitä missä milloinkin tuntee itsensä luontevaksi. Muotia Jonah seuraa jonkin verran, muttei ole sen orja, eikä häntä siis haittaa käyttää paria vuotta vanhaa kevättakkia jos se edelleen mahtuu päälle ja on ehjä. Aurinkolaseihin mies on luvattoman mieltynyt ja niitä hän luultavasti omistaakin kaikkein eniten, monen monituista paria, jokaiselle viikonpäivälle on omansa ja sitä rataa. Ahkerana tupakoitsijana Jonah myös ujuttaa paheensa kulloiseenkin asukokonaisuuteensa: hän kantaa mielellään tupakkaa tai joskus jopa kahta oikean korvansa takana, josta ne saa esille nopeasti himon iskiessä. Varakkaan taustansa takia Jonah omistaa paljon merkkivaatteita, lähinnä tottumuksesta - miehelle varmasti kelpaisi halvempikin materiaali, mutta miksi vaihtaa jos kerran on varaa.


THOUGHTS. Ei kuulu millekään puolelle. Isästään huolimatta Jonah ei ole kasvanut katkeraksi (tai jos onkin, hän ei ainakaan myönnä sitä), eikä hän ole koskaan kokenut suurta halua taistella mutanttien oikeuksien puolesta tai ylipäätään tehdä mitään olojen parantamiseksi. Nuorukainen ottaa paljon mieluummin ilon irti siitä mitä hänellä jo on, eikä puutu muiden asioihin, elleivät nämä tunge nenäänsä hänen tontilleen. Hän ei myöskään pidä teleportaatiota niin suuren skaalan kykynä, että siitä pitäisi nostaa sen ihmeempää meteliä: toki hän osaa olla erittäin omahyväinen sen vuoksi niin halutessaan, muttei silti kadulla asiasta mielellään huutelisi. Mitäpä se muille kuuluu millä tavalla hän matkustaa paikasta A paikkaan B. Muihin mutantteihin hän suhtautuu aivan kuin kehen tahansa ihmiseen, eikä kohtele näitä millään tavalla ystävällisemmin tai anna näille minkäänlaista etulyöntiasemaa itseensä nähden. Jonah ei tunne mitään syvää yhteenkuuluvuutta muiden samankaltaisten kanssa vaikka tietääkin eroavansa tavallisesta kansasta kykynsä ansiosta: hänestä se on vain sattuma, joka olisi voinut tapahtua kelle tahansa muulle, eikä siksi mikään rehvastelun aihe.


DETAILS. Pahemman luokan ketjupolttaja, eikä kykene elämään ilman jokatuntista savutaukoaan . Vaikkei eläimistä kummemmin välitäkään, on silti enemmän kissa- kuin koiraihminen . Seksuaalisuuden suhteen erittäin vapaamielinen, tuntuu vaihtavan makuaan päivittäin . On aina puolustautunut ennemmin charmillaan kuin jollain kättä pidemmällä, eikä ole ikinä edes tuhlannut moiselle ajatuksiaan . Pitää runoudesta ja kaunokirjallisuudesta, lukee paljon klassikkoteoksia ja on muutoinkin hyvin kultturelli persoona . Hedonisti, kaikki lihalliset ja kulinaristiset ilot ovat hänelle mieleen .




WHO. Pyörin nimimerkillä Maeri, ehkä tiedättekin. ;3
WHEN. 21 ikävuotta on tullut eleltyä, kohta pitäisi varmaankin taas vanheta vuodella.
WHERE. Olen pelaillut eri roolipeleissä suunnilleen 8 vuotta ja kokeillut kaikkea ihan laidasta laitaan, mutta fantasia/scifi on lähimpänä sydäntä realismin lisäksi.

Olen hirmu laiska kirjoittamaan nuita pelinäytteitä ja pitääpi tästä kiirehtiä juuri töihin, joten toivottavasti voin kirjoitella sen myöhemmin jos sen välttämättä tahdotte? xD

Oh jeayhhhhh! Uusia pelaajia, vaikkakin tuttu kasvo, mutta eihän se haittaa. Tervetuloa meidän vielä pieneen joukkoomme. Ja enpä usko että peliviestiä tarvitsee, koska olet tuttu jo entuudestaan.

Eli toisin sanoen hyväksytty!

ps. ihana hahmo. Hyvin jotenkin aidontuntuinen.